Vaikka harmittaahan se sitten siinä vaiheessa, kun puntari kertoo taas suurempia lukemia. Ja sitten itken taas täällä, kun olen vesittänyt hyvät pyrkimykseni. Jepjep.
Olen toki pyrkinyt kasaamaan päivän hiilarit sinne aamulle ja päivälle, että iltaa myöten olisin sitten ilman niitä.
Silkkaa itsensä huijaamista tietysti vedellä vähän suklaata...Pöh! :/ Tulkoon joku ja läpsäisköön, että taas herään oikeille raiteille.
Olen toki huomannut, että yhdet Lindexin 46 -kokoa olevat housut sujahtavat päälle. Joissakin vaatteissa taas koko 44 menee päälle. Ihan valmistajasta näemmä kiinni tuo koko. Mutta ne housut...menivät kyllä reilu kuukausi sitten päälle, mutta vatsan kohdasta ei meinannut saada nappia kiinni kun kiristi niin reippaasti. Nyt ei ole enää sitä ongelmaa. Ja kirpparilta ostin sitten sovittamatta yhden nätin paidan, arvatkaa vaan menikö päälle tissien kohdalta? Nöyp! Muuten oilisi varmaan vaan kevyesti voinut vetää päälleen senkin vaatekappaleen.
Että paitojen koon suhteen on ihan turha kuvitellakaan mitään pienempää, koska rintojen ympärysmitta ei luonnollisestikaan ole pienentynyt milliäkään.
Ajatukset käyvät jo välillä positiivisin mielin leikkauksessa. Aiemmin pohdiskelin pelokkaana koko asiaa. Tässä on kuitenkin ollut aikaa ja ON aikaa pohtia koko prosessia ihan rauhassa. Aiemmin mietiskelin, että muuttaako rintojen pienentyminen minuuttani ja olemustani huonompaan suuntaan ja onko se sitten kuitenkin shokki mielelle. Olen nyt kuitenkin saanut märehtiä asiaa ja ajatukseni ovat sen suhteen muuttuneet. Nykyään ajattelen sitä kuinka ryhtini parantuu (välillä suoristan selkäni kuvitellen voivani jopa kävellä vielä joskus sillä tavalla), edessäni ei roiku sitten enää kaksi kauppakassiin sullottua melonia. Voin ostaa niitä kivoja rintsikoita joita notkuu naisten alusvaateosastot pullollaan, ei tarvitse enää tyytyä etsimään, hyvään tuurin luottaen, Anttilan hyllystä mahdollisia "big girls" -kokoja (Kappahlin rintsikoissa loppuu koot minun kohdallani, pöksyjä kyllä olisi isommallekin ahterille). Onneksi olen toki löytänyt paljolti nekin vaatekappaleet alelaarista, ilmeisesti eivät ole ihan sitä ostetuimpaa kokoa. :D
Olen katsellut monia paitoja, jotka ovat minulle nyt helmoista lyhyitä, että kuinka paljon ne mahtavat kasvaa pituutta kun eivät enää pingota yhdestä kohtaa ylöspäin. Entä kuinka moni paidoista jääkin sitten isoksi? Kun monet jäykkää kangasta olevat paidat olen ostanut rintojen perusteella ja vatsan kohdalta tietenkin ovat löysiä (ts. hieman telttamallia joutunut hankkimaan).
Entä kuinka käy pigmentin rintojen alla? Häviääkö rintojen alta, hieman tummuneet alueet sitten itsekseen vai mitä niille tapahtuu? Jääkö vatsan päälle kaksi tummempaa läiskää muistoksi? :D
Arvet eivät ainakaan minua haittaa pätkääkään, pieni hinta siitä mitä elämä saattaa tulla olemaan niiden ohessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti